Suomen Antropologisen Seuran palkinto vuoden 2018 parhaasta pro gradu -tutkielmasta jaettiin Seuran kevätjuhlissa tiistaina 28.5.2019. Ehdokkaina gradupalkinnon saajaksi oli tänä vuonna yhdeksän tutkielmaa kolmesta eri yliopistosta. Esivalinta perustui töiden saamiin arvosanoihin, ja voittajan valinnasta vastasivat professori emeritus Jukka Siikala ja akatemiatutkija Katja Uusihakala Helsingin yliopistosta. Gradupalkinnon voittajaksi valikoitui Linda Sivander Helsingin yliopiston Valtiotieteellisestä tiedekunnasta. Lisäksi etnografisen kunniamaininnan sai Raitamaria Mäki, myös Helsingin yliopiston Valtiotieteellisestä tiedekunnasta.
Siikala ja Uusihakala perustelivat valintoja seuraavasti:
”Linda Sivanderin Life with Breaking Water Supply: Boreholes and the governance of water in northern Uganda on taitavasti ja vahvasti argumentoitu tutkielma infrastruktuurin hajoamisen merkityksestä ja rikkinäisyyden kanssa elämisestä Acholimaassa, Pohjois-Ugandassa.
Puhdas vesi ja sen saatavuus on yksi keskeisistä globaaleista ongelmista, joka koskettaa hyvin eri tavoin erilaisia ihmisryhmiä. Teollistuneiden maiden erityisesti urbaanit alueet ovat riippuvaisia massiivisista vesihuollon infrastruktuureista, jotka ovat riskialttiita ja aiheuttavat ajoittain laajamittaisia ongelmia. Luonnonvesiä hyödyntävät yhteisöt puolestaan ovat kokeneet esimerkiksi ilmastonmuutoksen seurauksena kuivuuden aiheuttamia ongelmia.
Sivanderin tutkimuksen kohteena on Ugandan maaseudulle kehitysprojektien tuella rakennettujen porakaivojen kohtalo. Porakaivojen ja niihin liittyvien käsipumppujen toivottiin tuovan ratkaisu kuivuvien alueiden vesiongelmiin. Pumppujen jatkuva rikkoutuminen on kuitenkin merkittävästi vähentänyt niistä saatavaa hyötyä. Rikkoutuneet pumput muodostavatkin Sivanderin tutkielman keskeisen ongelman.
Sivander noudattaa tutkimuksessaan keskeistä etnografisen tutkimuksen holistisuuden vaatimusta ja analysoi pumppujen ongelmaa sijoittaen sen laajempiin konteksteihin. Hän tarkastelee veden merkitystä paikallisten elämässä ja analysoi mielenkiintoisella ja kunnianhimoisella tavalla veden liittämistä ulkoisesti tuotettuun infrastruktuuriin. Tämän prosessin seurauksena vedestä muodostui osa riippuvuuden rakennetta.
Sivanderin tutkimus on koherentti, rohkeasti argumentoitu analyysi vesihuollon ongelmista. Tekijä yhdistää analyysisään ajankohtaisia teoreettisia keskusteluja infrastruktuurista, materiaalisuudesta, hallinnallisuudesta, assemblaasista ja rikkinäisen maailman kautta ajattelemisesta kytkien ne rikkaaseen etnografiseen aineistoonsa omaäänisellä tavalla. Tutkielman tieteellinen taso ja huolellinen toteutus antavat tekijästä kypsän ja varmaotteisen vaikutelman.”
——
”Raitamaria Mäen Conservation in ’Uêɜ ja, chan₂¹ia¹₂li’, the place where jaguars live on taitavasti kirjoitettu etnografia alkuperäisväestön autonomian rakentamisesta valtion tukemissa luonnonsuojeluprojekteissa Oaxacassa, Meksikossa.
Hyvän ja perusteellisen etnografian tekeminen graduvaiheessa on pelkästään kenttätyön lyhyyden vuoksi vaikeata. Neljän kuukauden kenttätyö kahdessa pienyhteisössä on kuitenkin tuottanut rikkaan etnografisen aineiston, josta heijastuu tekijän läheinen suhde tutkittaviin. Aineistoa on käytetty luovasti ja mielenkiintoa herättävästi. Tekijän pyrkimys mahdollisimman tiiviiseen kanssakäymiseen yhteisöjen kanssa osallistuvan havainnoinnin avulla, on tuottanut kontekstuaalista tietoa, jota ei olisi ollut mahdollista saada turvautumalla pelkästään haastatteluihin. Tätä tutkimuskenttään syvällisesti perehtynyttä ja kauniisti kirjoitettua tutkielmaa on nautinto lukea. Suomen Antropologinen Seura myöntää tutkielmalle kunniamaininnan etnografisista ansioista ja taidokkuudesta.”
Lämpimät onnittelut Lindalle ja Raitamarialle!
Suomen Antropologinen Seura on jakanut gradupalkintoa vuodesta 2017. Etnografinen kunniamaininta myönnettiin ensimmäistä kertaa tänä vuonna.
