Miten valtion infrastruktuurit vaikuttavat ympäristöön? Mikä on infrastruktuurien rooli kamppaillessa ilmastonmuutosta ja lajikatoa vastaan? Suomalaiset ovat olleet perinteisesti ylpeitä valtionsa infrastruktuurista, ja sen malleja on myyty vientituotteina kehitysyhteistyöprojekteissa mm. metsäteollisuuden alalla.
Viime aikoina antropologiassa on tarkasteltu infrastruktuureja järjestelminä, jotka säätelevät ihmisten, asioiden ja tiedon liikkumista. Antropologisesta näkökulmasta infrastruktuurit eivät koostu vain fyysistä rakenteista, kuten putkista ja teistä, vaan ne ovat erilaisten toimijoiden verkosto, jonka avulla ihmisten, asioiden ja tiedon kulkua edesautetaan tai rajoitetaan. Infrastruktuurit ovat yhtäaikaa sekä politiikan tulosta että keskeinen väline, joiden kautta poliittiset päätökset toteutetaan.
Tällä hetkellä pohditaan maailmanlaajuisesti, millaiset infrastruktuurit ovat ekologisesti kestäviä, mutta voiko infrastruktuureja kopioida onnistuneesti, ja onko esimerkiksi suomalaisista infrastruktuureista hyötyä muualla? Voivatko valtion infrastruktuurit olla ylipäätään koskaan ekologisesti kestäviä?
Tässä Suomen Antropologisen Seuran järjestämässä paneelissa pohdimme miten valtion toimet aineellistuvat infrastruktuurien kautta, millaisia vaikutuksia infrastruktuureilla on ympäristöön ja tuoko käsitys infrastruktuureista toimijoiden verkostona uusia näkökulmia politiikkaan ja globaaleihin ympäristöongelmiin.
Paneelin keskustelijat:
- Sakari Höysniemi, väitöskirjatutkija HY:n Sosiaalitieteiden tohtoriohjelmassa. Hän tutkii turvallisuuden ja kestävyysmurroksen välistä suhdetta osana Suomen energiapolitiikkaa. Hän työskentelee tällä hetkellä Koneen säätiön rahoittamassa Flowision-hankkeessa, joka avaa miten energian ja jätteiden raaka-ainevirrat tehdään näkyväksi Suomessa ja Venäjällä ja miten ne kytkeytyvät osaksi poliittisia valintoja.
- Mira Käkönen (VTT), poliittisen ekologian tutkija ja tutkijatohtori Tampereen yliopiston tutkijakollegiumissa. Hän on tutkinut suurten infrastruktuurihankkeiden politiikkaa sekä veden ja ilmastonmuutoksen hallinnan yhteenkietoutumista Mekongin jokialueella Kaakkois-Aasiassa.
- Sonja Pietiläinen, poliittisen maantieteen väitöskirjatutkija (OY). Hän tutkii äärioikeiston ympäristö- ja ilmastonmuutospolitiikkaa Suomessa ja Venäjällä keskittyen erityisesti luonnon sekä luonnonvarojen ja nationalismin välisen suhteen tarkastelemiseen.
- Nina Nygren, ympäristöpolitiikan post doc -tutkija (TUNI), Hän tutkii tällä hetkellä ekologista kompensaatiota ja kaupunkirottien hallintaa.
Keskustelun moderaattorina toimii Tuomas Tammisto, ympäristö- ja infrastruktuurikysymyksiin perehtynyt postdoc-tutkija Helsingin yliopistosta.
Paneeli järjestetään perjantaina 17.12. klo 16:00–17:30 Zoomissa. Kokouksen osoite: https://bit.ly/SAS_paneeli.
